Kaikki alkoi sunnuntaina 21.3, kun päätin lähteä juosten pitkälle lenkille. Parin tunnin juoksu oli mun jäsenille liikaa ja kotiin päästessäni sattui joka paikkaan. Iltaan mennessä jalat kuitenkin palautuivat, mutta vihlova kipu polvessa huolestutti. Maanantaiaamuna herätessäni huomaan, että polvi sattuu edelleen. Ei auta kuin pitää lepopäivä.
Tiistaiaamuna herään ja polvi on parantunut, kuin taikaiskusta. Mikäs siinä. Hyvillä mielin alan tehdä kuntopiiriä. Saman jalan jalkaterän ulkosyrjä ei kuitenkaan tykkää yhtään mistään liikunnasta. Mikäs siihen nyt on tullut?
Seuraavana päivänä on 3000m testijuoksu. Puoli tuntia ennen testiä uskon edelleen ihmeparantumiseen ja suuntaan hallille. Koko yritys taisi olla alkujaan jo tuhoon tuomittu, kun päätän matkustaa tämän 300m matkan hallille autolla, koska en halua kävellä, kun jalkaan sattuu. Eihän siinä edes lähtöviivalle päästy.
Jalka jaksaa vaan olla kipeä ja lopulta raahaudun lääkäriin. Joku tulehdushan siellä on. Kertoessani, että viikonloppuna on maajoukkueleiri Tanskassa lääkäri ottaa järeämmät aseet käyttöön, että saadaan mut juoksukuntoon.
Perjantaina kävellessäni lentokentällä kipua tuntuu yhä ja päätän olla juoksematta seuraavan aamun kisan. Lauantaina ihmeparantuminen on kuitenkin tapahtunut! Lääkärin ohjeiden mukaan otan kuitenkin varovaisesti ja käyn vain lyhyellä lenkillä. Huomenna sitten kisaan!
Sunnuntai koittaa ja fiilis on hyvä. Verkatessa ei satu mihinkään. 5 ensimmäistä kilometria en ehdi ajatella mitään muuta, kuin että onpas mukavaa! Sen jälkeen alkaa taas sattumaan, mutta POLVEEN! Maaliin on kuitenkin juostava. Vihlova kipu säilyy koko loppupäivän. Olen kuitenkin vakuuttunut, että polven ihmeparantuminen tapahtuu taas ja pystyn juoksemaan loppuleirillä kaikki reenit. Seuraavana aamuna totuus kuitenkin selviää. Ei tuu mittään.
Keskiviikkona lähden nöyränä Tanskasta kotiin yhden kisan juosseena. Olen kuitenkin ehtinyt siinä mitään tehdessäni hankkimaan myös nuhan ja yskän ja myöskin rakon kantapäähän. Tällä hetkellä en voi sanoa, että polvi enää pahemmin tuntuisi, mutta tässä flunssassa en kuitenkaan jaksa edes harkita muuta kuin tietokoneella istumista...
Kaksi ja puoli viikkoa olen tässä nyt ollut reenaamatta ja siinä ajassa kokenut 4 erinäistä vammaa/ongelmaa. En muuta voi kyllä sanoa, että tässähän alkaa jo vituttamaan. -.-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti