maanantai 29. kesäkuuta 2009

perC tunnoton ja vähäC papu (R)

Joo eli vihdoi tästä kauan puhutusta pyöräretkestä saaristossa saatiin edes jonkinnäköistä suunnitelmaa tehdyksi ja sehän toteutui ja ehjin nahoin. Viime kesänä ystäväni Pauliina oli kiertämässä pienen ja nopean rundin samoilla seuduilla ja kehui tätä paljon ja silloin menin sitten lupaamaan että lähden ens kesänä. Oltiin puhuttu pari muutakin tyyppiä ehkä lähtemään mukaamme, mutta ei ne sitten koskaan ilmaantuneet paikalle ( ehkä ihan hyväkin), joten lähdimme kahistaan polkeen! Vielä perjantaina Pauliina oli mökillään ja ilmotteli mulle TEKSTAREILLA mitä mun pitää tehä (teidän korkeutenne) ja mähän tottelin. Tässäkin asiassa tais äiti kyllä taas auttaa. Noo kova ilmotus tuli korkeemmalta taholta että teltassa ei sitten nukuta, "vuokraa meille mokit!" Noo kattelin koko perjantai päivän meille mokkejä/hotelleja tai kaikennäkösiä bed & breakfestejä. Kaikki oli todella kallista ja soittelin toosi moneen paikkaan, no lopulta pari hyvää paikkaa löysin ( ja niistäki tuli kyllä sanomista, että muka liian kallista, mut hertsi oli ne ny halvimipia mitä löyty)! Kelpas...



lauantai:
Lähettiin lauantai aamuna kello 9.30 meiän pihasta ja iskä vei pakullaan meiät kaarinaan. Siis tää ei johtunut siitä ettei me oltais jaksettu pyöräillä nousteesta kaarinaan, mutta aateltiin et turkumaisemat on jo liian tuttuja ja varsinki maskun ja raision. Oltiin kaarinassa sopivasti kymmenen aikaan ja lähettiin polkee. Päästiin sellaset 100 metriä ku todettiin et pitkähihasta päälle tähän viimaanha jäätyy... oli pilvistä vaik fonecta sano ihan muuta. Jatkoimme matkaa ja hetken kuluttua enne paraista tuli hienon mahtava silta, päätimme jälleen pysähtyä ja ottaa muutaman kuvan, koska tähän oli koko kierroksen hienoin silta ja aina ennen tästä on saanut vaan mennä autolla lujaa yli. Paraista päin mentäessä muistelimme äidin sanoneen että muistakaa ostaa energiaa siis meillähän oli eväät jääneet kotiin ja pullossa oleva vesiki oli jo iha kiehuvaa. Menimme ekaan kauppaan, joka tuli vastaan ja saimme tarvitsemamme. Kaupan pihassa tajusin että olen jättänyt pyöränaivaimet kotiin, joten pyörä olis koko reissun ihan öppna. Noo kurvailtiin paraisten keskustassa ja löydettiin hongkong josta ostettiin mulle lukko. Lukon ostettua todettiin et nyt vasta se kunnon matka voi alkaa ku meillä on ne mitkä puuttu. Poljimme siis kohti lilmälön lauttasatamaa. Kapee hiekkatie ei ollut ihan meiän mieleen kärry perässä. Ja puolessa välissä tajusimme vaihtaa kärryn parempaan pyörään. Tai siis eihän se mitenkään parempi pyörä ollut, mut mun pyörä oli maastopyörä joka ei tykänny rullaa asfalttitiellä ja paven pyörä oli taas enemmän katuun soveltuva. Reitin eka lauttamatka kesti 10min ja siitä sen jälkeen polkemista oli enää nauvon keskustaan ja sieltä kolmisen kilsaa ensimmäiseen majotukseen. Oltiin Gammelgård nimisessä hotellissa, ja se oli ihan kiva. Käytiin uimassa (kastoin talviturkin meressä) ja mentiin pizzalle nauvon laivasatamaan (pyörällä yllättäen). Loppuilta yritimme epätoivoisesti saada itsellemme muutakin seuraa kuin toisemme, mutta valikoima oli niukka! Motoristien puheita kuunnellessa ja kortin pelailujen jälkeen simahdimme. Nyt ootettiin seuraavalta päivältä täyttä aurinkoo!

sunnuntai:
Oltiin laitettu herätys yhdeksäksi ja mentiin aamupalalle ennen kymmentä. Lähtöaika oltiin sovittu kymmeneks mut se yllättäen vähän venys melkeen yhteentoista. Noo ei se haitannut ku oli kuitenki kiva olla vähän myöhemmin seuraavassa yöpymispaikassa ku viimeks (päivä kolmelta). Lähettiin polkee mutkasta hiekkatietä ja perC sitten sattu nyt jo aivan jäätävästi. Mentiin aika hitaamman puoleisesti kohti pärnäsin lauttasatamaa. Mut pidettiin huolta tankkauksesta puolentunnin välein olevilla pysähdyksillä. Nauvon ja Korpoon saarien välinen ylitys oli pieni ja korpoon saaren pyöräiltävä matka oli kans lyhyt, oltiin siis aika nopeasti galtbyn satamassa joka vei meidät kittuisin satamaan houtskärin saareen. Kuuluisasta houtskärin saaresta meille oltiin puhuttu paljon, että siellä kannattaa viettää enemmän aikaa kuin muilla saarilla, kuulemma hienointa seutua. No musta se ei kovin täyttänyt odotuksia, ku peltoa ja metsää vaan näky jokapuolella. Aikaa meillä piti olla paljon varattu tähän saareen ja ois ollu kiva keretä uimaanki. No eihän sitä sit ollukkaan varmaan johtuen alkumatkan hidasteluista ja meille tuli melkeen kiire viimeiseen lauttaan, joka lähti neljän aikaa. Kerettiin kovassa kiireessä käydä grillillä syömässä, joka oli ainot auki oleva paikka (sunnuntai!). Houtskärin saari oli täynnä vaan losseja ja lauttoja, joten rasitus ei oikeen tuntunut. Mossalan satamasta daaleniin eli iniön saareen oli pisin merellä kuljettava matka ja kesti tunnin. Se oli varmaan matkan paras hetki ku loikoiltiin sen ihme aluksen katolla ja paisto niih että. Mutta juuh sitte päästiin iniön saareen ja pyöräiltävää oli vielä riittävästi, iniön saaren toiseen päähän jossa mökki odotti meitä. Mökille saavuttaessa käytiin taas uimassa ja saatiin mökinomistajamummolta private iltaruoka, koska kaikki kaupat oli matkalla kiinni ja oltiin varmaan hyviä vinkuuvankuu. Käytiin rannassa kuvauskierroksella ja tsekattiin auringonlasku. Simahdettiin ja kauhisteltiin seuraavaa päivää, viel lisää kilometrejä!

maanantai:
syötiin aamupala ja lähettiin 9.30 aluksella iniöstä yli kustaviin. Kustavista lähtikin sitten reissun tuskasin osuus ei mitään nähtävyyksiä tai minkäänlaisia pakottavia pysähdyksiä lossisatamassa. Kaikki eväät olimme jo syöneet ja mökkipaikan vesi oli niin jäätävän pahan makusta että se piti heittää heti pois, joten eka etappi oli kauppa. Poljimme taivassaloon asti ja kävimme kaupassa ja etsimme uimarannan. No uimaranta poikkesi kolmekilsaa reitiltämme, mutta mutta menimme silti kamalaa kapeeta hiekkatietä, joka oli jyrkkää alamäkeä ja tietty takas jyrkkää ylämäkeä. Noh odotukset oli tietty kovat hienosta hiekkarannasta, mut se oliki joku hylätty ranta mikä oli täynnä kaislaa, mut laituri löytys joten kelpas. Ei siellä kyllä taaskaan ollut ketään muutaku me ja uitiinki sit ihan vapaasti ja syötiin keksimme. Tuskaisen ylämäen jälkeen kävimme taivassalon kebab pizzeriassa sekä jätskillä ja jatkoimme kohti mietoista. Se kesti ja mehut meinas loppua ja selkä muuttua liian ruskeaksi mut selvittiin kotiin.

Tän jälkeen en taida ainakaan ihan heti lähtee pyörälenkille tai naapuriin pyöräilykin on varmaan tuskaa. Huomenna vaan juoksua mettässä, koska on leiripäivä raasenkorvessa vaskijärvellä. Katotaan onko jalat jumissa vai vähän enemmän jumissa, mut kiva auringonottopäivä ainakin tulossa ja uimista! Tai onhan tässä kyllä aika paljon aurinkoa jo saatu, mut ei koskaan tietenkään liikaa voi ottaa, joku ottaa aina enemmän!






-Reeta













perjantai 26. kesäkuuta 2009

Mihinä? No Pohojanmaalla ! (T)

Viime viikolla pääsin katsomaan ja kokeilemaan millaista olisi elää Etelä-Pohjanmaalla. Olihan se elämä aika erikoista. Tässä muutamia kohokohtia viikosta meille tavallisille ihmisille...

Sunnuntai 21.6.09:

Makkarat, vartaat ja oravat oli grillattu ja juhannus Orivedellä metsästysmajassa, keskellä korpea, oli päättynyt. Ennen juhannusta meillä oli ollu pikkusiskon kanssa jäätävä riita ja kotiin en sen takia halunnut mennä. Päätin lähteä aina niin aurinkoiselle Seinäjoelle. Serveri ja Eki oli matkalla mökille Pohjanmaalle ja he suostuivat ottamaan mut ja Tuomon kyytiin. Seinäjoelle päästiinkin hyvin, mut sen jälkeen matka tyssäsi Joupiskan juurelle. Siinä kun ei muutakaan tekemistä ollut kyytiä ootellessa, niin päätettiin ottaa Tupsun kanssa minigolf matsi. Edellisestä kokeilusta tais olla vähän liikaa aikaa ja alku sujuikin hävettävän huonosti... Mutta kun vauhtiin pääs, ni eihän Tuomo mahtanu mulle enää mitään. Piti ottaa kirjanpito oikeen muistoks mukaan, ku eihän sitä tiiä koska seuraava minigolf voitto napsahtaa meriitteihin.


Tiistai 23.6.09:
Oon aina halunnu kokeilla sellasta vehjettä, joka on suunnistaessa mukana ja jälkeenpäin se näyttää reitin, mistä oon menny. Tätä halua ei oo ees auttanut kaapin päällä lojuva frwd. Kuka nyt yksinään sellasella jaksaa leikkiä ! Nyt mulle tarjoutu pienen kinuumisen jälkeen mahdollisuus kokeilla Tuomon MyLoggeria. Ja sitten lähettiin Kauhavalle AV-reeniin. Tossa vieressä on mun reeni.


Analyysi: Päivä oli aika lämmin, joten verotti vauhtia. Tosin oli myös älyttömästi kärpäsiä, joten montaa kertaa ei voinut pysähtyä hengähtämään. Kuitenkin jos reittiä kattoo oikeen tarkasti voi huomata, että rastiviivan väri kellestyy loppua kohti... Huomaa kuitenkin välin 14-15 spurtti suolla !

Rastivälit:
2-3 Ulkopuolinen häiriötekijä.
13-14 Seisoin 5m päässä rastista, koska en nähnyt sitä, koska rastimääritteissä ei lukenu, että se olisi nurkan takana.
14-15 Rasti oli väärässä paikassa, joten koska menin suoraan rastille en käynyt kartan rastipisteessä, kuulemma.
17-18 Rastilla 17 törmäsin Hekaan ja Essiin, joiden kanssa piti spekuloida juhannus ja vaihtaa kuulumiset.
Ja vaikka viiva menee usein aika suoraan rastille, niin vähintään 4 kertaa rasti tuli aika tuurilla vastaan, tai kai sellanenkin taitoa vaatii...

Keskiviikko 24.6.09:
Powerpark ! Melkeen heti aamusta lähettiin Ylihärmään Powerparkkiin. Perillä rannekkeet käteen ja laitteisiin. Ekana mentiin puiseen vuoristorataan, joka oli selvästi koko puiston paras laite http://www.powerpark.fi/thunderbird.html Yhteensä käytiin siinä varmaan 4 kertaa ja kerran jonotettiin etupenkkiinkin. Etupenkki ei sitte kuiteskaan itessään tuottanu mitään kiksejä, ku aina kun kaikki isot alamäet oli eessä, ni vaunu oli jo mäen puolessavälissä ennenku vauhti kiihty... Pahimmaksi laitteksi nousi selvästi yli kaikkien maailmanpyörä. http://www.powerpark.fi/giant_wheel.html Sinne me melkeen kuoltiin, tai no ainakin Tuomo. Kävi se kyllä korkeella !
Tavaroiden kannalta ikävin laite oli kyllä sellanen keltavihree ympyräpyöritysvekotin. http://www.powerpark.fi/pegasus.html Siinä kun oltiin hetkonen pyöritty, niin ilman käsiä yritys muuttui ilman kännyköitä ja autonavaimia pyöritykseksi. Tupsu oli taitava kun se osas heittää tavaransa nurmikolle. Mulla oli vähän huonompi tuuri. Kun mun känny vihdoin löyty, niin mun oli todettava, että opin jotain uutta. En ennen ollut tajunnu, että mun kännykän saa pilkottua noin moneen osaan rikkomatta sitä. Kun se oli taas saatu kokoon, niin melkeen puhelimelta se jopa näytti. Siinä oli kyllä takana inhottava lommo. Pyysin äitiä ottamaan selvää, josko vakuutus voisi tehdä asialle jotain. Iskälle en oo vielä uskaltanu kertoa...

Torstai 25.6.09

Torstai illalla mulle sattu hyvä tuuri, kun mulle tarjottiin vapaapääsyä Ylistaron kesäteatteriin kattomaan näytelmää Opri. Vähän lähdin pää ennakko-odotuksia täynnä sinne, mutta olihan se näytelmä lopulta ihan hyväkin. Teatteriin oli eksynyt myös yli sata muuta. Ihan kunnioitettava määrä...

Perjantai 26.6.09:
Viikko oli ohi ja piti lähteä kotiin. Saa nähä huolitaanko mua enää toiste vierailulle...

Kirjoitti Tiia

Stop shopping ! (T)

Jouduin parin tunnin pakkoshoppailulle, kun jouduin odottelemaan kyytiä Turun keskustassa. Kun pääsin kauppoihin, niin huomasin, että täällähän on alennusmyynnit alkaneet ! Päätin käyttää tilaisuuden hyväksi ja täydentää vähän vaatevarastoja halvalla. Jotenki kuitenkin löysin itteni aina vaan hyllyiltä, joissa ei lukenut ALE. Miksi kaikki hienoimmat vaatteet oli viety sinne? Päätin, etten edes vilkuilisi normaalihintaisia tuotteita. Aina ale-kamatkaan ei kyllä olleet sieltä halvimmasta päästä. "Alkaen 59,90e."

Aikani kierreltyä löysin kuitenki tosi ihanan mekon ! Kokeilin sitä ja se sopikin hyvin. Yksi ongelma siinä kuitenkin oli; se oli todella paljastava. Nyt joku saattaa miettiä, että eihän se mikään ongelma ole, mutta se mekko paljasti ihan vääriä paikkoja! Yritin keksiä tapoja, joilla mekkoa saisi korjailtua, mutta sekin osottautui aika mahdottomaksi... Ainut ruumistyyppi, jolle se olisi voinut istua täydellisesti olisi ollu kirahvi-ihminen; ylipitkä kaula ja ylilyhyt yläruumis. Mutta koska mulle se sopi lähes täydellisesti, niin ostin sen silti. Nyt on ainoastaan löydettävä rintsikat, joiden olemassaoloa ulkopuolinen ei voi huomata, niin pääsen käyttämään mekkoa...

Koska aikaa oli vielä hetki jäljellä, jatkoin kiertelyä. Eräästä kaupasta löysinkin kaksi paitaa, jotka maksoivat molemmat vain 5 euroa! (Kumpikin oli kokoa L. Tiesin lihonneeni juhannuksena, mutten sentään arvannu että noin paljon..?) Kun menin maksamaan niitä kassalle myyjä ilmoittikin: "Etkö löytänyt mitään muuta, kun täällä on tarjous osta 3, maksa 2?" En tietenkään voinut jättää tilaisuutta käyttämättä ja lähin ettimään lisää kamaa. Heti perään kyyti soittikin tietysti ja iski paniikki löytää jotain ostettavaa. Typerä tarjous! Kiertelin kauppaa hulluna ja lopulta päädyin korviksiin, jotka maksoivat 4e. En siis joutunut maksamaan yhtään ylimääräistä ja jäin vain euron "tappiolle". Sitte olikin jo kiire kyydin luo.

Tiiän, et pakkoshoppailu ei oikeen sovi mulle, mut ehkä noista saa vielä tehtyä jotain päällepantavaa. Jos ei, niin voihan niitä käyttää vaikka synttärilahjoina tulevaisuudessa...

-Tiia

maanantai 15. kesäkuuta 2009

Liukastelua Huittisissa. (T)

Jukola siis oli ja meni. Siitä toipuminen on kovassa vauhdissa, vaikka väsymyksestä palautumista ei tuntunut auttavan edes 14 tunnin yöunet. Samanlaisia oireita näytti olevan myös pankkivirkailijalla, jonka juttusilla kävin aamulla. Kun tapaamisen lopulla virkailija klinkkasi ottamaan kopiota passista, niin loputtomalta tuntuneen ajan jälkeen palatessaa takaisin hän puolusteli vain: "Miten kahden tunnin juoksun jälkeen voikin pohkeet olla näin jumissa..?" No yhtälö oli lopulta kuitenkin loistava, koska yhtään nopeampaa puhetta, kuin virkailijan aivot pystyivät tuottamaan, ei mun aivot olisi pystyneetkään käsittelemään...

Iltapäiväksi olin varannut itelleni liukkaanajon reenin. Siis ei liity mitenkään suunnistukseen, vaan autokouluun. Tai no suunnistuksen puolellehan se meni, kun sinne piti ensin löytää. En mitenkään pysty käsittämään miten se on niin paljon vaikeempaa suunnistaa auton ratissa, kun metässä..? No ehkä metsässä en pelkää niin paljon, että törmään muihin suunnistajiin.

"Pariskuntia" oli radalla mun ja iskän lisäksi vielä neljä ja kouluttajan infotilaisuus alkoikin mukavasti, kun hän alkajaisiksi kysyi kenen autossa on ABS-jarrut. Pari tyyppiä nosti käden ylös. Ei kuitenkaan kulunut kauaa, kun toinen korjasi: "Eiku eihän meillä ABS:ssää oo, vaan meillä on GPS !" Lopulta kun päästiin ajelemaan, niin kolmella viidestä olikin ABS-jarrut, meidät mukaanlukien.
Itse hurjastelu sujui sitten ihan jees. Iskä oli ihan innoissaan, mutta musta se oli lähinnä pelottavaa. Pari kertaa sain auton menemään ympäri (en katon kautta kuitenkaan, huh) ja melkeen peruutin ojaan, mutta suoritus oli hyväksytty. En kyllä usko, että siitä hylättyäkään olisi voinut saada... Jotenkin kyllä sanon, että siitä hävis niitten ABS:ien mukana vähän into. Kivempaa olisi ollut tehdä töitä oikeen kunnolla, vaikkei ne jarrutkaan saaneet mua ajamaan suoraan. Monta anoppia olisi jäänyt alle... Kotiintulomatkalla melkeen alko jo menemään hermot iskään. (Ennen oon aina kehunut, että ei mulla mee hermot sen kanssa, vaan sillä menee mun.) Onko sillä oikeesti väliä, että kääntääkö 90° mutkassa 100° ja sitten korjaa sen 10° takaisin? Ei musta.

Näin muuten ajoradalla yhden meidän koulusta. En kuitenkaan muistanut sen nimeä, joten tyydyin vaan moikkaamaan. Joku uimari. Olin varmasti parempi ku se.

Kirjoitti Tiia.

venlailua ja jukolassa hengailua (R)





Muutamia viikkoja ennen mulle oltiin puhuttu, että juoksen ankkuriosuuden. Ajattelin et okei aika pitkälle pätkälle mut on laitettu ja joudun venailemaan tolkuttoman pitkään. Noo alkuviikosta suunnitelmat nuorten tiimistä sortui ja sain toisen osuuden. Vielä sairastumisien ja muiden esteiden jälkeen sain alotusosuuden ja fiilikset taas nousi venlojen viestistä.



Perinteisesti lähdimme perheen kanssa asuntoautolla jo torstaina forssa gamekseen ja sieltä mutkan kautta mikkeliin. Forssa games ei mennyt ihan niinkuin olisi pitänyt. Ajatukset olivat jälleen aivan jossain muualla eikä suunnistamisesta ollut mitään tietoa ja valmistautuminen oli taas mitä oli. Tää ois ollu se mun kisa, mut typeriin virheisiin se taas sortui. Suska vei! Ja siitä mistä ollaan joskus puhuttu, että jos huomaat jonkun tutun mettässä ja huomaat et virhe on tulossa mut silti vaan esität et kyllä sitä tiedetään missä mennään ja hetken päästä ollaan vielä enemmän hukassa siihen tää tyttö taas sortu : D.


Torstai-Perjantai välinen yö nukuttiin liian ahtaassa asuntoautossa messilän leirintäalueella. Hieno paikka kyllä ja hieno hiekkaranta mut lämpötila oli nyt mitä oli, saakuti! Perjantai päivä shoppailtiin siskon kanssa lahden keskustassa. Paremmat kaupat ku turun keskustassa ja tonne haluun toistekki. Illalla tultiin mikkeliin kisapaikalle ja rahaahan sitä meni taas intersportissa. Myöhemmin verkkailin ja vielä myöhemmin käppäilin tiian kaa (tai siis kyttäystä oisko ollu ;)).


Aamulla nukuin liian pitkään tuli taas haukkumisia millanen valmistautuminen meikäläisellä taas on. Noo mut siitä selvittiin ja lähin uudella jopolla asuntoautolta seurateltalle päin. Jalat tuntu tässä vaiheessa kamalalta ja mietin jo et hyydyn jo raviradalle. Verkkaillessa kuitenkin tuntui jo paremmalta. Pitkästä aikaa kartan alapuolella seistessä ja pelimusan soidessa jänniti kyllä pirusti. Rynnäkkökiväärin pamahtaessa hyppäsin ylöspäi ja lähin juoksee (ylläri). Ravirata vaan jatku ja jatku ja kyllä ne reidet lopussa jo alko tuntuu, mut olin saanu kartan jo taiteltuu hyvisä ajoissa ja suunnitelma piti olla tehty ykkösvälille. Puolessa välissä matkaa tuntui kuolemalta, mut lisää voimia tuli jostain syystä. Reitinvalinnat olisivat voineet olla parempia ja itseluottamus, mutta kyllä mä olen silti tyytyväinen. Kolmas venlojen alotus ja eka kerta kun en tehnyt suurempia virheitä. Suska juoksi toisen osuuden, tosin toisessa joukkueessa ja erissä seurassakin. Ja tiia samassa joukkueessa kolmannen osuuden. Suska pummas ykköstä ja Tiia ei tällä kertaa jaksanut.


Miesten lähtö oli ja mehän kerkesimme kattoon sitä! Tää oli se ainot osuus mikä oikeasti kiinnosti kaikkia kolmea ylipaljon ja syistähän ei tiiä. Tosin missasimme ekan telkkarirastin, mut loppuaika kyttäsimme screenin edessä niskat aivan jumissa ja ku niitä tyyppejä alko tulee vaihtoa kohti olimme loppusuoralla huutamassa jokaiselle tutulle. Se ainot sadekuuro joka kesti sen pari minuuttia hetkautti screenin edessä ja ryntäsimme TIIAN perässä rekan alle. Jalat kramppas siinä ahtaudessa, mut kastumista ei halunnut kokea. Koko yö me taas valvottiin, vaikka aika turhaahan se oli. Tiia kyllä jätti meidät yksinään puolessa kohtaa ja myöhemmin kuulimme että se "nukku", mut syistähän emme taas tiedä. Suskalle ja mulle ois kiikarit hyvät tai jonkulaiset rohkasu pillerit. Ei tästä muuten mitään tuu!







-Kretu kuittaa








torstai 11. kesäkuuta 2009

Näin se tapahtui. (T)


Reeta sanoo:
*eli suunnitusajattelua vaan enempi tohon sen harjotteluuun, jos haluu pärjätä. hengaus eriksee.
*noni mut jooh tehään nyt se blogi :D
tiia sanoo:
*hengaus eriksee. se vois olla ihan hyvä blogin otsikko.
...
tiia sanoo:
*entä suska? vai tehäänkö vaan kahestaa?
*paitsi siltä vois kyl tulla hyvää juttuu. : DDD
Reeta sanoo:

*no kyllä silt nyt pitäs viel kysyy..
tiia sanoo:

*jos siltä ei kysytä ja se vaan otetaan mukaan, ni sen on pakko suostuu!
...
tiia sanoo:
*mut se nimi.
Reeta sanoo:
*mein nimikirjaimet jotenki? tai sit joku iha muu.. vaik t&s&R ?
tiia sanoo:
*joo R isolla. : DD
Reeta sanoo:
*sori :D vahinko!
...

tiia sanoo:
*blogin osoite:
*retiisu ? :D
Reeta sanoo:
*melkeeen ku retaasu :D kuulostaa sellaselt paidan retasult :D

tiia sanoo:
*retiisiä mä ajattelin.
Reeta sanoo:
*aijjoo se kasvi :D
*no laita vaan srt tai trs rts rst str
tiia sanoo:
*mut mitä jos noi tarkottaa jotai? :D
Reeta sanoo:
*jotai merkkiä vaik..
tiia sanoo:
*kaikki yhtä paskoja.

...
tiia sanoo:
*re-tisu :D
Reeta sanoo:
*:D, sureti
*melkee surkeemista :D
tiia sanoo:
*suretti :(
*suskis&tr, srt92,5, TRanSU
*no joku ihan randomi vaan !
*jokuihanrandomi
Reeta sanoo:
*hile92,5
tiia sanoo:
*mistä toi ny tuli?
Reeta sanoo:
*emmä tiä :D
tiia sanoo:
*enkä mä suostu 92,5 !
Reeta sanoo:
*:DD
*sutiire, vähän niinku sutimista :D
*hittaline suska ois jo keksiny tän! :D
tiia sanoo:
*törö? TöRS?
Reeta sanoo:
*jotku numerot sitte viel
tiia sanoo:
*69
Reeta sanoo:
*liia törö
tiia sanoo:
*ei siihe mitää numeroi tarvii. :D
*TeRSe, TuSR, RuST, SoRT
Reeta sanoo:
*vähänniinku perse ja trust
tiia sanoo:
*TRuSt, TIRamiSU
*mut nyt siin on rami.
Reeta sanoo:
*niimpäs onki..
*joku juotavan nimi ny vaa. mikä se tene juoma oli?
tiia sanoo:
*sexonthebeach
Reeta sanoo:
*jos analysoidaan suorituksiamme tonne ja nimimerkillä sexonthebeach :D
tiia sanoo:
*eikeksittytähänmitään
*tässäpitäislukeejotain
*suunnistus on the beach :D
Reeta sanoo:
*orienTRS
tiia sanoo:
*se sivuki on varmaa jo vanhentunu...
*Kretus
Reeta sanoo:
*suskreti
tiia sanoo:
*TRetSU
*Suskreti, aika hyvä.
tiia sanoo:
*muskettisoturit, meitä ois kolme
Reeta sanoo:
*tehotytöt
tiia sanoo:
*joo! :D
*Suskettisutorit.
Reeta sanoo:
*no ota ny se susketti vaan
*suskretti
*tai kresusti
tiia sanoo:
*keskrutti
Reeta sanoo:
*ota ny se kerittstutti
tiia sanoo:
*keristrutti!
Reeta sanoo:
*KRETTISTUTTI
*vähän niinku lollipop :D

tiia sanoo:
*joo! :DD
Reeta sanoo:
*huuh.. me selvittii :D kahen tunni jälkee..