On siitä nyt jo aikaa kun meikäläinen on kirjotellut, että jospa sitä nyt kirjottelis ihan vaan ajan kuluks, kun opettajatki on turussa lomautettu, eikä kokeisiinkaan kannata vielä lukea, koska koeviikkohan alkaa vasta keskiviikkona, muuten tulee silloin aika aivan liian pitkäksi.Viikon sairastelut silloin joskus smålandkavlenin jälkeen ja muut kaikenlaiset tapahtumat ovat vähän rikkonut tätä uuden harjoituskauden alkua. Nyt vasta viikon sisällä on tuntunut hyvältä ja reenaus maistuu, vaikka pieniä laiskuuskohtauksiakin tulee silloin tällöin. Kyllä se tästä!Viikonloppu meni nopeasti sählyturnauksen merkeissä, joka tavallisesti oli tietty Tampereen Hervannassa. Monta vuotta on pitänyt mennä ja aina se vaan on jäänyt muiden menojen keskellä, tää oli eka kerta ja tasan tästä eteenpäin joka vuos uudelleen, hauska tapahtuma! Me oltiin loppujenlopuks siis näiden ihme riitojen/lapsellisten asioiden jälkeen tiimillä AJO pelaamassa, tai oikeestaan vaihtopenkillä istumassa ja jätkät+milla pelaamassa. Okei kyllä mä ja suska sentään pari kertaa käytiin kentällä kääntämässä, mutta ei vaan tainnu olla vielä tänä vuonna meidän juttu, kauheeta ku pitää töniä ihan kumoon ei meikäläisellä voimat tainnu ihan riittää (vielä). Kolme peliä oli ekaks ja niistä voitimme pari ja pääsimme pelamaan kaksi peliä lisää joista toisen me voitimme ja toinen oli tasapeli, sitten me tiputtiin, kun maaleja oli meillä kaikenkaikkiaan hitusen vähemmän, mut hyvin oikeesti pelattiiin! Ihan ylpee! Ens vuonna vuotta vanhempina kaikki uudelleen! 
Saunalla jatkoilua ja huumassa jatkonjatkoilua... Eli tavanomaisesti sählyturnauksen juhlintaa käytiin kymmeneen asti saunalla, josta sitten porukka siirtyi oman mielen mukaan minne halusikin, me ystävineen eksyttiin hervannan paikalliseen :D. Aika sekavaa tunnelmaa oli jo saunalla, olutjuoksua mm. Oltiin jo kesällä luvattu, että neljästään osallistutaan tänä vuonna siihen, tais silti jäädä... katteltiin toistemme olotiloja ja päädyttiin ihan järkevään lopputulokseen, onneks. Ei suskan kanssa ollut yöpaikastakaan tietoa kun treelle lähdettiin, joku sitten mainitsi että omppuhotelliin vaan siellä on pari huonetta varattuna. Joku tilas taksin ja lopulta istuimme taksissa joka vei meidät omppuun, aika suurien mutkien kautta kylläkin ja hinta vaan kasvoi, onneks ei meitä pistetty maksamaan, ei ois rahat riittäny sen jälkeen enää kotio asti. Aamulla sitten heräiltiin mistä ihmeellisimmistä paikoista. Monet puhelut piti soittaa, että onko kaikki tallessa, selvittiin! Nyt siis kotona oleskelua, reenailua, sitten koeviikko ja koeviikon jälkeen Olokselle viikoksi hiihtelee! Siitäkin tulee varmasti mukava reissu. :)
Tänään on perjantai 13. Epäonnen päivän sijaan päivä on oikeastaan ollut aika onnistunut. Heti aamusta tehdyn reenin jälkeen saatiin ylioppilastulokset. Kahden ällän ja yhden aan tavoitteeseen en ihan päässyt, mutta EEM sarja sieltä tuli. Ihan hieno. Kävin myös hommaamassa siskolle Twilightin ensi-iltaan liput synttärilahjaksi. Tottakai otin itseni kaveriksi. Minna sai synttärilahjaksi myös wiin. Itse olisin toivonu pleikkari kolmosta ja guitarherota, mutta ei ollu mun synttärit. Pitää kirjoittaa joulupukille.
Tänä viikonloppuna oli tarkoitus lähteä Lappeenrantaan katsomaan Sohvia. Porukka ei vain oikeen pysynyt terveenä ja jäi tuparit pitämättä. Sen korvikkeena lähden huomenna aikaisin aamulla Korppooseen mökille, paikkaan, jossa ei tarvitse edes desinfioida käsiä. Viikon päästä on tarkoitus mennä Treelle sählyturnaukseen. Tarkkasilmäisimmät ovat facebookista voineet lukea, että joukkueemme keskellä on vähän eripuraa. Meitä ollaan Reetan kanssa savustamassa ulos meidän omasta joukkueestamme. Saa nähdä koituuko vielä pilkka pikkusuunnistajien omaan nilkkaan, kun kohta huomaavat, etteivät pääse pelaamaan, kun joukkueessa ole ainuttakaan tyttöä. Kovan työn saavat pojat kuitenkin tehdä, jos aikovat saada minut pysymään joukkueessa.
Sitten katsaus tämän hetken tilanteeseen. Suskan viime kirjoitukseen viitaten, olen oikeastaan melko onnellinen, että suunnistajien muu elämä on tältä syksyltä lähes kokonaan saatu ohi. Onnistuneesti sanoisin... Possupelko lähtee keskiviikkona ja sitten ei kun reenaamaan.
-Tiia
Sain tänään hyvät naurut. Kemian tunnilla ope kysyi multa että oonko lukenut tän päivän Hämeen Sanomista jonkun tytön kirjoittamaa mielipidekirjoitusta suunnistuksesta. Empä ollut, mutta heti kotiin päästyäni luin sen ja kyllä saikin hyvät naurut. Näin se menee:"
Suunnistus on tylsää
Miksi koulussa pitää suunnistaa? Se on tylsää ja liian liikunnallista, koska siinä pitää hakea rasteja keskeltä metsää, juosten tai kävellen.Suunnistuksen harrastajilla ei ole elämää, sillä he vaan juoksentelevat ympäri metsiä ja etsii joitain rasteja,kun esimerkiksi voisi olla muuten vaan ulkona kavereiden kanssa ja vaikka lähteä lenkille tai leffaan.
"
HAHHAH JA PYH!Jos mietin mitä suunnistus on tuonut mulle niin ei ainakaa huonoja muistoja. Vaikka en pärjää kovin hyvin, niin silti tää laji on niin tärkee osa mun elämää. Suunnistushan kappas vaan sisältää jotakin muutakin kun metsässä juoksentelemista. Sen myötä oon tavannu elämäni tärkeimmät ja ihanimmat ihmiset, ja hauskanpito ja juhliminen on mitä loistavinta! Ehkä ymmärrän koulusuunnistuksen olevan suurelle osalle ylitsepääsemättömän hirveää (koska sitä ei voikkaan kutsua suunnistukseksi), mutta että suunnistajilla ei muka olisi muuta elämää. Huhhuh nyt on tuo tyttö raukka vähän väärillä jäljillä :D
