tiistai 1. syyskuuta 2009

Mitä me oikeastaan olemme? (T)

"Jos minä kulkisin Kauppatorin läpi, saisin kulkea sen kulmasta kulmaan pysähtymättä, ilman että kukaan pysäyttäisi minua. Mutta jos Madonna kulkisi torin läpi niin hänet pysäytettäisiin monta kertaa, kun ihmiset olisivat kiinnostuneita hänestä, pyytäisivät nimmareita tai laulunäytettä. Samalla tavalla Higgsin kenttä on kiinnostunut vain tietyistä hiukkasista ja takertuu niihin."

Higgsin hiukkanen on yksi fysiikan perushiukkasista, joka antaa aineelle sen massan. Toisin sanoen kaikki aine koostuu osaksi näistä hiukkasista. Hiukkasessa on kuitenkin yksi ongelma, sitä ei ehkä ole olemassa. Ainakaan sitä ei ole vielä löydetty.

Hiukkasen löytymisen toivossa rakennettiin maailman suurin ja monimutkaisin rakennelma, jonka rakentamiseen meni 10 vuotta. Se on 27km pitkä ja siellä lämpötila on 1,7K, eli toisin sanoen siellä on kolme kertaa kylmempää kuin Antarktiksella. Ja miksi sitä ei voi tavallinen ihminen havaita; se on 100m maan alla.
Matemaatikkojen mukaan hiukkanen löytyy todennäköisesti, kun laitteella saadaan aikaan miljardi törmäystä. Siihen kuluu aikaa noin vuosi. Sinänsä harmi on, että tiedemiehillä kesti paljon vähemmän aikaa hajottaa tämä laite, kuin sen rakentaminen kesti. No hiukkasen löytymistä odotellessa... Kenenköhän verorahoilla tämä rakennelma on rakennettu näin lama-aikaan?

Samanmoisilla laitteilla fyysikot etsivät myös neutriinoja, joita nykyisen käsityksen mukaan on liikkeellä niin paljon, että tälläkin hetkellä sinunkin pääsi läpi kulkee niitä satoja miljardeja. Niitä kuitenkin on saatu jo kiinni ja kiinniottamisen vauhti on keskimäärin jopa 3-4 päivässä. Voin vain kuvitella miten ne neutriinot kiertävät tarkoituksella tiedemiesten haavit ja nauravat räkäsesti päälle.

Katsottiin yksi päivä fysiikan tunnilla videota, jossa näytettiin kuvaa aaltoliikkeestä uudestaan ja uudestaan ja joka kerta siihen oli nauhoitettu päälle erilainen puhe. "Jollakin todennäköisyydellä hiukkaset osuvat toisaalle ja vähän pienemmällä todennäköisyydellä ne osuvat toisaalle." "Hiukkanen on niin suuri massainen, että se menee aivan äärettömän pieneen tilaan." Ihmettelen vaan ymmärsikö se lukijanainen yhtään mitään mitä hän siihen nauhan tahtiin saneli ?

En myöskään ole aivan varma haukkuiko meidän fysiikan opettaja alun esimerkissään Madonnaan jotenkin lihavaksi ja itseään hyvin laihaksi, kun totesi, että Madonna on saanut massan ja hän itse ei. Eikö hän ole lukenut ollenkaan iltapäivälehtiä Madonnan laihtumisesta ja hyvästä kunnosta?

Erään kurssilaisemme toteamus:"Koko fysiikka on oikeesti niin juosten kustu, et jopa mä oisin pystyny keksimään paremmat teoriat näihin", sai minutkin ajattelemaan fysiikasta uudella tavalla. Kumpi lopulta sitten on oikeampi; fyysikkojen standardimalli maailmasta vai Raamatun luomiskertomus? Se on kuitenkin varmaa, että joko Jumalalla tai herra Peter Higgsillä kumppaneineen on ollut aivan mielettömän kieroutunut mielikuvitus maailmaa hahmotellessaan.

Eikä muuten kannata ihmetellä, että oliko herra Higgs todella niin itsekäs, että nimesi keksimänsä kentän ja siinä esiintyvän hiukkasen itsensä mukaan. Se on väärä oletus, koska sen nimesivät muut tiedemiehet vasta myöhemmin. Toisaalta kyllä, jos joskus satun alkamaan atomifyysikoksi, niin kun löydän tämän kadonneen hiukkasen niin vaihdan kyllä sen nimen itseni mukaan. Tai sitten keksin kokonaan uuden mallin, niin kuin herra Higgs teki.

Menikö yli hilseen? Menisi minunkin, jos minulla sellaista olisi. He.





1 kommentti:

  1. tiia ylppärit tekee sut hulluks oot iha fysiikka huurteis! :D nostit meiän blogin johki tieteiden joukkoon -.- -reeta

    VastaaPoista